Liikkeenjohdon konsultointi Suomessa

Liikkeenjohdon konsultoinnin tarjoajat ovat nykyisin lähinnä joko suuria kansainvälisiä toimijoita kuten Accenture ja Capgemini tai sitten erittäin pieniä, paikallisia erityisosaajia. Suuret konsulttiyritykset, joista useat ovat syntyneet tilintarkastustoiminnan ja konsultoinnin yhdistymisistä, tarjoavat monesti sekä strategista konsultointia kuin myös tietoteknistä ja taloushallinnon osaamista. Jotkut isot konsulttiyritykset, kuten esimerkiksi Pöyry, yhdistävät samalla tuotantoteknisen insinöörikonsultoinnin liikkeenjohdon konsultointiin.

Pienet yritykset

Pienemmistä ja erikoistuneemmista konsulttiyrityksistä hyviä esimerkkejä ovat rekrytointiin sekä muihin henkilöstöhallinnon kysymyksiin erikoistuneet toimistot kuten MPS sekä myynnin kehittämiseen ja myyjien valmentamiseen erikoistuneet konsultit kuten Mercuri International.

Yleistyminen

Liikkeenjohdon konsultoinnin yleistymistä Suomessa estivät eri yritysten huippujohtajien tiiviit keskusteluyhteydet sekä tiukat reviirirajat. Tieto kunkin alan käytännöistä levisi näin hyvin nopeasti. Myös suomalaisten johtajien asiantuntijuus tuotantotekniikastaan ja liikesalaisuuksien varjelu usein estivät ulkopuolisten päästämisen asioissa neuvomaan.

Historia

Liikkeenjohdon konsultoinnin uskotaan periytyvän 1800- ja 1900- lukujen vaihteen taylorismista eli “tieteellisen liikkeenjohdon” ja työntutkimuksen tekniikoista. Toisaalta konsultointi tai muu neuvonta ja suostuttelu on ikivanha taito; neuvonantajia käyttivät jo esimerkiksi muinaisen Rooman senaattorit. Yritysten konsultointi alkoi isommin kehittymään omaksi toimialakseen 1930-luvun Yhdysvalloissa. Se tapahtui samalla, kun uusi kilpailulainsäädäntö muutti yritysten toimintaympäristöä kieltämällä ja rajoittamalla muun muassa kartellien sekä trustien toimintaa.

Pankeilta kiellettiin samalla asiakasyritystensä ylimmän johdon neuvominen strategisissa kysymyksissä, ja markkina-aukko täyttyi nopeasti itsenäisistä asiantuntijoista. Toisen maailmansodan jälkeen amerikkalaiset liikkeenjohdon konsultit kuten McKinsey & Co levittäytyivät Eurooppaan. Suomessa liikkeenjohdon konsultointi ja jatkokoulutus olivat pitkään kytköksissä korkeakoulujen kanssa. Sotakorvauksista selviytymiseksi oli aluksi keskityttävä teollisen tuotannon tekniikkaan ja johtamiseen. Vuonna 1942 Suomen teollisuusliitto ja Puolustusvoimien päämaja olivat perustaneet sotateollisuuden järkeistämiseksi Teollisuuden Työteholiiton, josta sotien jälkeen syntyi konsulttiyritys Oy Rastor Ab.

T. K. Ritvala

T. K. Ritvala oli 1950-luvun puolivälistä lähtien yksi merkittävimpiä liikkeenjohdon konsultoinnin erityisosaajia. Hän arvioi Talouselämä-lehdessä vuonna 1966, että Suomessa toimi silloin runsaat sata konsulttia, joista ulkomaalaisia noin neljännes. 1960-luvun alussa oli perustettu Liikkeenjohdon konsultit LJK ry.