Konsultointi

Konsultti on yleinen nimitys organisaation ulkopuoliselle neuvovalle asiantuntijalle. Erityisesti nimitystä käytetään henkilöstä, joka on erikoistunut liikeyritysten tekniseen tai taloudelliseen kehittämiseen sekä neuvontaan.Konsultointityön määrite on laaja ja kattaa aiheet räjähdys- ja louhintakonsultoinnista liikkeenjohdon neuvontaan sekä sisustamiseen.
Konsulttien rooli ja tehtävänkuva sekä konsulttityön arvo asiakkaalle on hyvin vaihtelevaa, ja konsultin tehtävissä voi toimia hyvin monella eri koulutustaustalla. Konsultointi voi olla siis lähes mitä tahansa ulkopuolista apua erilaisista aiheista. Kuka tahansa voi konsultoida toista henkilöä tai yritystä asiasta jonka itse tuntee hyvin.

Konsultoinnin vaikutukset

Stanfordin yliopiston ja Maailmanpankin tutkimuksessa satunnaiselle joukolle intialaisia tekstiiliyrityksiä annettiin Accenturen liikkeenjohdon konsultaatiota. Kannustimia parannettiin, tehtävät ja vastuut määritettiin tarkemmin, kehitettiin protokollia tuotannon ja varaston hallintaan, epäkohtia korjattiin. Toimet olivat ikivanhoja ja tunnettuja konsultoinnin rutiinikäytäntöjä. Tutkimuksen mukaan hyödyt vertailuyrityksiin nähden olivat peräti 300 000 dollaria vuodessa, vaikka konsultaatio olisi maksanut vain 250 000 dollaria. Virheitä syntyi puolet vähemmän, varastoja saatiin pienennettyä 20 % ja silti tuotanto kasvoi 5 %.

Tutkimuksessa siis selvisi aukottomasti, että konsultoinnista on erittäin iso apu yrityksille sekä yhteisöille. Konsultoinnin käyttäminen todella kannattaa mikäli haluat parantaa yrityksesi viihtyvyyttä sekä palvelua.

Liikkeenjohdon konsultointi

Konsulttien rooli yritysten päätösten vahvistajina tai jopa päätösten ehdottajina asettaa konsultin toiminnalle hyvin merkittävän vastuun. Asiansa osaava konsultti voi luoda yritykselle suurtakin lisäarvoa oman asiantuntemuksensa avulla. Epäpätevä konsultti voi taas vastaavasti aiheuttaa vahinkoa sekä yrityksille että sen työntekijöille ja sidosryhmille.

Liikkeenjohdon konsultoinnin kysyntä kasvoi huimasti vuosien 1980 ja 1997 välillä lopulta lähes 20-kertaiseksi. Syinä olivat muun muassa nopea tietotekniikan kehitys sekä erilaisen sääntelyn purkaminen eri toimialoilla, jotka vaikuttivat yritysten toimintaympäristön muutoksen nopeutumiseen.

Julkinen sektori

Myös julkisella sektorilla kuten terveydenhoidossa ja koulutuksessa tarvittaisiin parempaa hallintoa. Tutkimuksen mukaan koulutuksen ja terveydenhoidon tehokkuus olivat nekin yhteydessä johtamiskäytäntöjen laatuun. Tutkimuksessa parhaat johtamiskäytännöt löytyivät lopulta Yhdysvalloista sekä Japanista ja huonoimmat taas kehitysmaista, joskin niistäkin löytyi poikkeusyrityksiä.